Yritysten väliset maksuviiveet yleistyvät edelleen ja koronakriisin myötä myös monet pk-yritykset ovat pidentäneet maksuaikojaan
Useimmiten ylipitkästä maksuajasta ei sovita erikseen, vaikka laki niin edellyttää.
Toukokuun lopulla toteutetun Yrittäjägallupin mukaan yritysten väliset maksuajat ovat pidentyneet entisestään. Kun syksyllä 2019 vielä 61 prosenttia yrittäjistä kertoi saavansa asiakasyrityksiltään rahat lain suosittelemassa 30 päivässä, oli vastaava luku nyt enää 54 prosenttia. Vähintään kahdessa kuukaudessa maksun ilmoitti saavansa 21 prosenttia vastaajista, 61-90 päivän maksuaika oli yhdeksällä prosentilla ja yli 90 päivän maksuaika kuudella prosentilla kyselyn vastaajista. Kaikkiaan 28 prosenttia vastaajista kertoi pitkien maksuaikojen aiheuttavan yritykselleen taloudellista haittaa. Erityisen huolestuttavaksi maksuaikojen viimeaikaisen kehityksen tekee se, että useimmiten ylipitkistä maksuajoista ei ole sovittu, vaikka laki niin edellyttää. Vaikka maksuajat saavat maksuehtolain mukaan ylittää 30 päivää vain mikäli asiasta on nimenomaisesti sovittu, vain alle puolet eli 43 prosenttia kyselyyn vastanneista yrittäjistä kertoi sopineensa lainsäätäjän suosituksen ylittävästä maksuajasta yhdessä asiakasyrityksensä kanssa.
Maksuaikojen venyttäminen yleistynyt myös pienempien yritysten keskuudessa
Eniten maksuissaan hidastelevat suuret yritykset, mikä on käynyt selkeästi ilmi myös aiemmissa yritysten välisiä maksuaikoja selvittäneissä tutkimuksissa. Esimerkiksi koronakriisin alkuvaiheessa maalis-huhtikuun vaihteessa toteutetussa Talotekniikka-alan kyselyssä ilmeni, että peräti 40 prosenttia alan urakoitsijoista koki yritykselleen aiheutuneen taloudellista haittaa suurten rakennusyhtiöiden hitaasta tai myöhäisestä laskujen maksamisesta. Suuret yritykset näyttävät kuitenkin toukokuisen Yrittäjägallupin perusteella nopeuttaneen maksutahtiaan, kun taas entistä useampi pienyritys on koronakriisin kourissa joutunut venyttämään omia maksuaikojaan. ”Korona pysäytti monen liiketoiminnan kokonaan, joten on ymmärrettävää, että laskujen maksu on erityisesti pienillä yrityksillä vaikeutunut”, toteaa Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen. ”Kokonaan eri asia on kuitenkin se, että isot yritykset yksipuolisesti ja lain vastaisesti sanelevat sopimuksiin pitkät maksuehdot. Siihen on puututtava, sillä se ketjuttaa ongelmat koko yrityskenttään”, hän jatkaa. Toivosen mielipiteeseen yhtyy myös Finance Linkin toimitusjohtaja Robert Malmström, joka muistuttaa maksuviiveiden aiheuttaneen etenkin pk-sektorin yrityksille kassankierto-ongelmia jo ennen koronakriisin aiheuttamaa talousahdinkoa. ”Viime kädessä yritykset aiheuttavat myös itselleen hallaa, mikäli maksujen viivästyminen kaataa alihankintaketjuun kuuluvia yrityksiä”, hän toteaa.
Myyntisaatavien nopea kotiuttaminen nykytilanteessa erityisen tärkeää
Vaikka koronarajoitusten asteittainen purku onkin käynnistynyt ja sekä yhteiskunta että yrityselämä ovat alkaneet monin paikoin avautua, on talouden kasvu-uralle paluuseen vielä matkaa. Finance Linkin toimitusjohtaja Robert Malmströmin mukaan yritysten kannattaakin loppuvuoden suunnitelmissaan varautua siihen, että poikkeukselliset olot jatkuvat vielä useita kuukausia ja joillakin toimialoilla jopa vuoden loppuun asti. Epävarmassa tilanteessa myyntisaatavat kannattaa kotiuttaa laskurahoituksen avulla välittömästi, jolloin rahat ovat yrityksen käytettävissä saman tien. ”Laskurahoitus parantaa yrityksen maksuvalmiutta ja siten sen reagointikykyä nopeasti muuttuviin olosuhteisiin sekä poikkeustilanteen entisestäänkin pidentämiin maksuaikoihin”, toimitusjohtaja Malmström toteaa.
